Kuusi - Picea
- Selina Holmbacka
- Oct 8, 2024
- 6 min read
Updated: Oct 10, 2024
Kuusesta kirjoittelen ensimmäisenä Yksittäiset Yrtit ("Herbal Monographs") sarjassa. Tässä postauksessa perehdytään meille suomalaisille niin tuttuun Kuuseen ja miten sitä voi käyttää lääkinnällisesti.
Kuusi – Picea – Picea abies
Heimo: Pinaceae
Käytetyt osat: havut, pihka, kuusenkerkät, kävyt
Luonne: hieman lämmittävä tai lämmin, kuiva
Maku: aromaattinen, hapan, hieman kitkerä
Vaikutukset: antioksidanttiset, antibakteeriset ja sientä tappavat, limaa irrottavat, yskää lievittävät, hiostavat
Käyttökohteet: hengitystie infektiot, kurkkukipu, paksu räkä, tukkoinen nenä, yskä, kuume, lihaskivut, tulehdustilat, haavat, ihottumat, tulehtuneet haavat, palovammat, ruhjeet, painehaavat
Valmistustavat: tee, siirappi, hunaja, tinktuura, mausteena, suitsukkeena, höyrynä, kylvyssä, hieronta öljyssä, salvoissa ja linimenteissä. Kerkkiä myös raakana. Kukista voi tehdä kukkatippoja.
Erityishuomio: Kuusenkerkkien, kaarnan ja oksien keräykseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kuusi ei sovi hartsiallergikoille, varovaisuutta myös raskaana oleville ja jos sairastaa astmaa. Älä laita pihkavoidetta suoraan avonaiseen verta vuotavaan haavaan, pihkavoidetta käytetään haavojen jälkihoitona.
Kuusessa on jotain erityisen lohduttavaa, isojen kuusien oksien alle voi hakea suojaa rankasta säästä tai ihan vain maailmalta, jos kaikki tuntuu erityisen raskaalta. Kuusen alla istuessa olet piilossa, suojassa ja siellä on helpompi hengittää. Monet eläimetkin hakevat suojaa kuusien alta, varsinkin talvella saattaa nähdä peurojen jäljiltä lepo painaumia lumessa isojen kuusien alla.
Kuusen havuissa ja pihkassa on erityisen paljon haihtuvia öljyjä, joilla sisään hengittäessä on myönteisiä terveysvaikutuksia.
Vanhat kuuset ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ne tuottavat enemmän käpyjä nuoriin kuusiin verrattuna, kuusi alkaa tuottamaan siemeniä reilusti ja säännöllisesti vasta 60 iän paikkeilla. (1) Jättäkäämme siis vanhat kuuset rauhaan aina jos vain mahdollista. Frantsilan kukkatipoista kuusen henkinen ominaisuus kuuluu seuraavasti:
“Olen turvassa, tiedän suuntani ja hyväksyn elämän ympärilläni“
Miltei kaikkia kuusen osia voi käyttää lääkinnällisesti. Tunnetuimmat tällaiset käyttötavat kuuselle ovat suomalaisille tunnettu kuusenpihkavoide ja kuusenkerkkäsiirappi.
Annostus suosituksia ja reseptejä alemmalla.
Kuusen lääkinnällinen käyttö ulkoisesti
Kuusenpihkavoiteessa oleva kuusenpihka on mielenkiintoinen vaikutukseltaan. Ja tulee ensimmäisenä mieleen kun miettii kuusen käyttöä ulkoisiin vaivoihin. Kuusen antibakteeriset vaikutukset ja varsinkin pihkan vaikutukset ovat olleet tutkimusten mielenkiinnon aiheena viime aikoina, ja sen vaikutukset ovat hämmästyttäviä. (2) Suosittelen lukemaan siteeraamani tutkimuksen, se on varsin mielenkiintoinen. Tällaisia hyvin tehtyjä kasvi farmakologisia tutkimuksia saisi olla enemmänkin, esimerkiksi siankärsämöllä ja piharatamolla olisi paljon annettavaa haavojen hoidossa.
Kuusenpihkavoidetta saa nykyään jopa apteekeista. Pihkan antibakteeriset vaikutukset ovat moninaiset, pihkassa olevat hartsihapot ja terpeenit tappavat bakteereja ja hiivasieniä, nämä tehoavat jopa hankaliin sairaalabakteereihin. (2)
Kuusen pihkan tärkein tehtävä on suojata kuusta ulkoisilta loisilta, hyönteisiltä, ja ehkäistä puuaineksen maatumista. Se koostuu hartsihapoista, haihtuvista ja ei-haihtuvista terpeeneistä. Siinä on myös kumariinihappoa ja lignaaneja. (3) Aluksi pihka on juoksevaa, mutta se kovettuu sitä myötä kun haihtuvat öljyt haihtuvat. Kuivunut pihka sisältää silti paljon haihtuvia öljyjä, ne jäävät pihkan sisäpuolelle. Pihkan vaikuttavat aineet säilyy pitkään muuttumattomana.
Männyn pihka on koostumukseltaan ja vaikutukseltaan melko samankaltaista ja sitä voi myös käyttää samaan tarkoitukseen.
Pihkavoide parantaa tehokkaasti huonosti parantuvia haavoja ja palovammoja, se auttaa haavan umpeutumista ilman että sinne joutuu bakteereja, koska sillä on samalla bakteereja tappava vaikutus. Voiteen pehmentävä vaikutus ehkäisee kovettuman repeämistä ja haava paranee nätisti ilman että se repeilee auki.
Pihkaa voi toki käyttää sellaisenaankin, jos vaikka vaelluksella loukkaannut, niin siihen voi laittaa pihkaa suoraan päälle niin se paranee nopeammin. Tai vaikkapa pahasti kutiavaan hirvikärpäsen puremaan.
Tähän on hyvä käyttää pehmeää ja juoksevampaa pihkaa. Laita vasta sitten kun haava tai ruhje ei enää vuoda verta. Voit käyttää laastaria päällä niin se pysyy paremmin paikoillaan.
Muutkin eläimet käyttävät pihkaa, esimerkiksi muurahaiset desinfioivat sisäänkäynnit ja hautomon muurahaispesissään pihkalla.
Kuusen havuista voi tehdä hieronta öljyä, linimenttiä tai havuista voi keittää teetä ja käyttää kylpyvedessä. Havuilla on rauhoittava, verenkiertoa virkistävä ja särkyjä lieventävä vaikutus. Tähän tarkoitukseen voi käyttää myös männyn neulasia, männyn kerkkiä voi myös käyttää, nämä menevät itselläni kokeiluun ensi keväällä, esimerkiksi männyn kerkistä tehty linimentti voisi olla kokeilemisen arvoinen projekti.
Sisäisesti ja Ylätieinfektion hoitoon
Kuusen neulasissa ja kaarnassa (varsinkin oksat, oksien yhtymäkohdat) on paljon vaikuttavia aineita, antioksidantti pitoisuus on korkea. Uskoisin että vanhanajan "keppisoppa" oli hyvä keino saada nämä terveyshyödyt käyttöön. Tanniini pitoisuus saattaa taasen olla liian korkea jatkuvaan käyttöön.
Kuusen neulasissa ja kerkissä olevat antioksidantit (m.m. isorapontiini, reservatroli, pikeidiini, pikeatannoli ja lignaaneja) vahvistavat yleisvointia, antioksidantit tekevät paljon hyödyllistä kehossa, eivät pelkästään vähennä kehossa olevaa oksidatiivista stressiä suoranaisesti vaan myös paljon muuta. Monilla antioksidanteilla (esim. galaktoglukomannaani) (3) on suotuisia vaikutuksia suoliston mikrobiostoon ja sitä myötä tuo mukanaan paljon terveyshyötyjä. (4) Antioksidantit vaikuttaa hyödyllisesti kehossa myös esim. verisuonistoon ja kehon tulehdusjärjestelmään.
Männyn kaarnassa, neulasissa (ja petussa) on myös paljon antioksidantteja ja myös katajan kaarnassa ja neulasissa.
Kuusen lääkinnällinen käyttö korostuu flunssa oireiden hoidossa, se on myös niitä harvoja kasveja jota voi kerätä myös keskellä talvea tarvittaessa.
Toki täytyy mainita että nuorista kerkistä liukenevat aktiiviset aineet helpommin veteen, verrattuna täysikasvuisiin havuihin.
Kuusen monet haihtuvat öljyt alentavat tulehduksia, mutta niillä on myös vaikuttavia limaa irrottavia (ekspektoranttisia) vaikutuksia mistä on paljonkin hyötyä flunssa oireiden lievittämisessä.
Haihtuvien öljyjen vaikutuksen huomaa ehkä konkreettisimmin höyryhengityksessä, öljyt kirjaimellisesti haihtuvat ilmaan lämmön vaikutuksesta ja voit tämän ansioista hengittää niitä ja saamaan näiden vaikutukset suoraan näitä tarvitseviin kudoksiin, kuten hengitystie infektiossa suoraan hengitysteihin.
Tulehduksia alentavat ominaisuudet huomaa varsinkin kuusenkerkkä teetä juodessa lieventämään kurkkukipua, kuusenkerkkä hunajaa voi myös käyttää tähän tarkoitukseen.
Kuusen havuista ja kerkistä tehty tee on virkistävää, tulehdusta alentavaa, hiostavaa ja se sisältää runsaasti c-vitamiinia. Näitä ominaisuuksia löytyy myös männyn neulasista ja kerkistä.
Yskään kuusesta saa apua, varsinkin jos ongelmana on paljon limaisuutta, se auttaa myös yskösten poistamiseen. Kerkillä on jonkin verran yskää hillitseviä vaikutuksia, ne sopivat myös rauhoittamaan kuivaa ja "kutiavaa" yskää.
Kuusenkerkkäsiirappi tai hunaja on oivallinen tapa saada kerkkien hyödyt yskän hoitoon.
Jos on oikein hankala tilanne ja pitkittynyt yskä niin sekoittaisin havuteehen mukaan jotain kosteuttavaa joka rauhoittaa yskää ja tekee ilmateissä olevasta limasta juoksevampaa, esimerkiksi lakritsinjuurta, ratamonlehtiä, malvanlehtiä tai rohtosalkoruusun juurta.
Pitkittyneessä ärsytys yskässä käyttäisin myös yrttejä jotka vielä tarkemmin rauhoittavat yskä refleksiä, esim. ukontulikukan lehti ja tässäkin rohtosalkoruusunjuuri, lakritsinjuuri, ratamonlehti.
Joskus tarvitaan jotain jossa on hieman enemmän ytyä, ja jolla on lämmittävä vaikutus, silloin kannattaa kokeilla piparjuurta ja isohirvenjuurta.
Ruuansulatukselle
Kuusi sisältää niin kuin moni muukin kasvi, uskomattoman suuren määrän vaikuttavia aineita jotka toimivat ihmisen kehossa synergisesti.
Mainittakoon että kuusen havuissa olevat monet aromaattiset eteeriset öljyt toimivat ruuansulatuksessa niin kuin monet muutkin aromaattiset eteeriset öljyt; eli rauhoittavat ruuansulatuselimistön seinämiä ja siihen liittyviä lihaksia, toimivat niin sanotusti "anti-spasmoodisesti". Näillä on myös karminatiivinen vaikutus, auttavat kehoa poistaman kaasuja.
Aromaattiset öljyt myös ovat - niin kuin aiemmin mainittu - antibakteerisia, tämä vaikutus auttaa myös vähentämään kaasunmuodostusta (fermentoitumista ohutsuolen alkupäässä).
Toisin sanoen jos vatsaa kipristää, aromaattiset yrtit tuovat nopeaa helpotusta.
Kuusen havuissa on myös jonkin verran kitkerä aineita, ei toki yhtä runsaasti kuten esimerkiksi voikukan juuressa tai lehdissä. Mutta maininnan arvoisen verran kuitenkin, kuusessakin olevat kitkerä aineet aktivoivat ruuansulatusta ja lisäävät siihen liittyviä ruuansulatusnesteitä; kuten sylkeä, vatsahappoa, entsyymejä ja sappea.
Ruuansulatukseen kuusen havuista voi olla apua, lisää näitä esimerkiksi "digestiivi teehen", tee jota voi juoda ennen tai jälkeen ruokailua edistämään ruuansulatusta, tai "kitkerä tippoihin" samaan tarkoitukseen.
Olen muuten nähnyt myytävänä venäläistä kuusenkävyistä tehtyä teetä, tämä herätti mielenkiinnon, en ole ennen koskaan kuullut kenenkään käyttävän kuusen käpyjä, tämä voisi mennä kokeiluun jonain päivänä. Oletan että tähän käytetään nuoria hieman tahmeita käpyjä.
Jos joku lukija on tätä kokeilut, niin laita ihmeessä kommenttia.
Annostus suositukset:
Vahva tee:
n. 1 - 2 ruokalusikallista kuivattuja murskattuja kerkkiä tai havuja 500 ml kiehuvaa vettä tai
n. 20g tuoreita (2 kourallista) kerkkiä tai havuja hienonnettuina
Hauduta 15-30 min. kannen alla.
Jos käytät tuoreita havuja kerkkien sijaan niin keitä niitä alhaisella lämmöllä kannen alla n. 15 min, tai anna seistä kylmässä vedessä ensin pari tuntia ennen hauduttamista. Kuivattuja kuusen havuja ei tarvitse välttämättä keittää, 15-30 min haudutus riittää jos niitä hieman murskaa.
Siivilöityä vahvaa teetä n. 3 kuppia päivässä.
Miedompi tee "seurustelu tee":
n. ½ - 1 rkl kuivattuja murskattuja kerkkiä tai havuja 500 ml kiehuvaa vettä tai
n. 10g (n. kourallinen) tuoreita kerkkiä tai havuja hienonnettuina
Samat ohjeet kuin yllä.
Kuusenhavu kylpy, vanha ohje:
"Kilo havuja 15 litraan kylmää vettä vuorokaudeksi, keitetään samassa vedessä 2 tuntia ja keitos pannaan kylpyveteen."(5)
Tai: 3 litraa tuoreita kuusenhavuja karkeasti hienonnettuna 6 litraan kylmää vettä.
Anna seistä yön yli tai vuorokauden. (Liottaminen kylmässä vedessä ja lyhyempi keitto aika säilyttää aromaattiset öljyt paremmin). Kuumenna kiehuvaksi, keitä hiljaa pari minuuttia kannen alla. Siivilöi kylpyveteen.
TAI jos ei ehdi seisottaa niin; lisää kylmään veteen, keitä n. 20 min. matalalla lämmöllä.
Siivilöi ja lisää kylpyveteen.
Kuivattuja havuja n. 2-3 isoa kourallista, kuivattuja ei tarvitse liottaa. Keitä pari minuuttia matalalla lämmöllä kannen alla.
Pihkavoiteesta tulee vielä erikseen oma postaus joskus tulevaisuudessa.
Kuusenkerkkähunaja postaus löytyy tästä
Toivotan hyviä hetkiä kuusen parissa!
(2) Sipponen, A. (2013). Coniferous resin salve, ancient and effective treatment for chronic wounds : laboratory and clinical studies. [A. Sipponen].
(3) Sinikka Piippo, Suomen luonnon lääkekasvit, Tammi 2018
(4) Bested, A.C., Logan, A.C. & Selhub, E.M. Intestinal microbiota, probiotics and mental health: from Metchnikoff to modern advances: Part II – contemporary contextual research.
Gut Pathog 5, 3 (2013). https://doi.org/10.1186/1757-4749-5-3
(5) Rautavaara Toivo: Miten luonto parantaa, WSOY 1981
Comments