Ruusuhunaja

Selina Holmbacka
Jun 30, 2024
3 min read

Ruusunpensaat ovat kukkineet tiheämmin kun koskaan tänä vuonna, ja mikä tuoksu niistä lähtee! Ruusun tuoksun ja maun voi tallentaa vaikkapa hunajan muodossa, ruusu + hunaja on taivaallinen yhdistelmä ja helppo tehdä.

Ruusulajikkeita on satoja erilaisia, ja niistä vielä satoja alalajikkeita. Ruusuja on jalostettu vuosituhansia ja ovat hurmanneet meitä ihmisiä kauniilla kukillaan ja tuoksuillaan miltei jokaisessa puutarhassa. Niitä on myös käytetty yhtä kauan myös lääkinnällisesti.

Ruusulla on mielelle rauhoittavia, viilentäviä ja lohduttavia ominaisuuksia. Kun sanotaan että jollain kasvilla on viilentävä ominaisuus mielen rauhoittamiseen, niin sen voisi selittää siten että sillä rauhoitetaan "tulista" olotilaa, ruusu avaa ja hellittää jumiutunutta tilaa, esimerkiksi missä "sisäinen moottori junnaa ja junnaa ja nostaa painetta mutta ei pääse eteenpäin". Tämä "viilentävä" ominaisuus sopii hyvin myös iltatee sekoitukseen ennen nukkumaan menoa.

Ruusu ei ole suotta rakkauden kukka, sillä voi oikeasti hoitaa sydänaluetta, esimerkiksi sielun tasolla särkynyttä sydäntä tai pehmentää ja avartaa sydän aluetta. Ruusulla on toki myös hyviä ominaisuuksia fyysiselle sydämelle ja verisuonille myös, niin kuin monilla muilla ruusukasvien Rosaceae sukuun kuuluvilla kasveilla, erityisesti ruusunmarjoilla (korkean antioksidantti ja folaatti pitoisuuden takia) (1). Ruusulla on antioksidanttisia tulehdusta alentavia ominaisuuksia ja auttaa alentamaan hieman verenpainetta.

Ulkoisesti käytettynä ruusu on tunnettu kosteuttavista, antiseptisistä ja ihohuokosia supistavista ominaisuuksista.

Ruusu myös tuo tunteen viileydestä kuumalla säällä, ja on ihana lisä kesäisiin virkistäviin juomiin.

Monesti yrttien tehokkuuden oppii tunnistamaan käyttämällä aisteja, monet vaikuttavat aineet maistuu ja tuoksuu tietyllä tavalla.

Lajikkeista eniten lääkinnällisesti käytetyt ovat damaskon ruusut, rosa damascena, kartanon ruusut, rosa centifolia, R. muscosa jne. Myös kurtturuusu, R. rugosa joka on suomessa haitallinen vieraslaji, voidaan käyttää myös lääkinnällisesti ja samalla torjua sen leviämistä.

Omassa puutarhassani komeilee entisen asukkaiden istuttama valamon ruusu, rosa splendens. Tällä ruusu lajikkeella on kiitollisen vahva tuoksu ja aromi. Vahva tuoksu ja aromi yleensä paljastavat jos ruusua on sopiva käyttää lääkinnällisesti. Käyttämällä miedon tuoksuisia ja mauttomia ruusuja ei sinänsä ole mitään haittaa, mutta luultavasti niissä ei ole yhtä paljon tehoa. Monesti yrttien tehokkuuden oppii tunnistamaan käyttämällä aisteja, monet vaikuttavat aineet maistuu ja tuoksuu tietyllä tavalla.

Nyt itse hunajaan!

Tämä resepti tehdään niin sanotulla "folk method":illa, eli ei tarvitse mittailla sen kummemmin, suhteet lisätään silmämääräisesti.

Tarvitset:

lasipurkki
ruusun terälehtiä niin paljon kuin purkkiin mahtuu löysästi
hunajaa

Terälehdet kannattaa poimimisen jälkeen antaa levätä hetken ulkona laakealla alustalla, ruusuissa puuhastelee monenlaista pientä hyönteistä, näin pikku öttiäiset ehtivät kömpiä ruusuista pois eivätkä päädy hunajaan.

Tämän jälkeen ne laitetaan purkkiin, jotkut laittaa terälehdet kokonaisena koristeellisuuden takia. Itse hieman hienonnan niitä jotta uuttaminen hieman tehostuu.

Hunajaa kannattaa hieman varovasti lämmittää, varsinkin jos se on paksua ja hieman kiteytynyttä. Ota kattila liedeltä hyvissä ajoin ennen kiehumispisteen saavuttamista. Valuvampi lämmin hunaja on tehokkaampi uuttamaan haluamamme aineet terälehdistä.

Tämän jälkeen kaada lämmin hunaja purkkiin. Katso että hunaja tulee purkin piripintaan asti. Sekoita hieman. Kansi kiinni tiukasti.

Sitten tarvitsee vain odottaa, hunaja on valmista parin päivän päästä, kannattaa malttaa odottaa noin viikko tai kaksi.

Sitten sen voi siivilöidä, tai jos haluaa niin terälehdet voi jopa jättää hunajaan, ne voi myös syödä.

Itse mieluummin siivilöin ne pois, käytän sitä enimmäkseen kylmien ja kuumien juomien maustamiseen ja tuomaan ruusun ominaisuuksia juomaan. En oikein pidä kelluvista pikku hippusista tee kupissani.

Hunajaisia terälehtiä ei kannata heittää pois! Ne voi syödä sellaisenaan tai hauduttaa niistä ihanaa teetä.

Nyt on valmista!

Hunaja säilyy hyvin pari kuukautta huoneenlämmössä, voit varmuuden vuoksi säilyttää jääkaapissa jos tuli tehtyä suurempi satsi.